Hengitä syvään. Mutta miksi?

Asiaa palautumisesta, autonomisesta hermostosta ja Vagus-hermosta

Autonominen hermosto on se, mihin emme suoranaisesti voi vaikuttaa, puhutaan tahdosta riippumattomasta hermostosta. Se säätelee kehomme eri toimintoja, kuten verenkiertoa, ruuansulatusta ja sydämen toimintaa. 

Parasympaattisen hermoston pitäisi aktivoitua levossa, mutta aina näin ei käy joten meidän täytyy joskus tietoisesti herätellä sitä.

Poukkoilemme päivittäin autonomisen hermoston kahden pääosan, parasympaattisen ja sympaattisen hermoston välillä. Sympaattinen hermosto on kuin kehon kaasu, se kiihdyttää ja nostaa vireystilaa ja sen avulla saamme asioita tehtyä kun taas sympattinen hermosto toimii jarruna ja rauhoittaa. Ja molempiahan tarvitaan. Sympaattisesta hermostosta puhutaan "taistele-tai-pakene"- tilana, se luo tiukan paikan tullen stressireaktion ja auttaa meitä selviytymään, se nostaa verenpainetta, sykettä ja hengitystiheyttä. Tämähän on pelkästään hyvä asia ja sitä tarvitaan, jotta saamme asioita aikaiseksi, se on edelletys kaikelle toiminnalle. Mutta kuten tiedetään, se voi myös jäädä päälle, jolloin keho kuormittuu pitkäaikaisesti ja tällöin meidän täytyisi osata jarrutella, eli herätellä parasympaattista hermostoa taas toimimaan. Parasympaattinen hermosto puolestaan alentaa sykettä, lisää sykevaihtelua ja rauhoittaa hengitystä. Parasympaattisen hermoston pitäisi aktivoitua levossa, mutta aina näin ei käy joten meidän täytyy joskus tietoisesti aktivoida sitä.

Palautumiseen vaikuttaa ensisijaisesti riittävä uni ja hyvä ravinto sekä lisäksi fyysisesti riittävän hyvä kunto. 

Palautuminen on parasympaattisen hermoston toimintaa ja siihen vaikuttaa ensisijaisesti riittävä uni, hyvä ravinto sekä lisäksi fyysisesti riittävän hyvä kunto, sillä hyväkuntoinen sydän reagoi paremmin kehon stressitilan vaihteluihin. Vagushermo taasen on yksi tärkeimmistä parasympaattista hermostoa säätelevistä hermoista ja vagushermo aktivoituukin juuri unen ja rentoutumisen aikana. 

Vagushermo  on kymmenes kahdestatoista aivorungon hermoista. Se hermottaa mm. ruuansulatuskanavaa, sydäntä, hengityselimiä, maksaa, munuaisia ja paljon muuta. Se on pisin hermo, jonka koukerot ulottuvat moniin tärkeisiin järjestelmiin kehossasi suolistosta aivorunkoon saakka. 

Se on viestinviejä suolistosta keskushermostoon ja lisää ruuansulatusentsyymien eritystä parantaen ruuansulatusta, säätelee insuliinin eritystä ja glukoositasapainoa, laskee sydämen sykettä ja verenpainetta sekä nostaa sydämen sykevälivaihtelua. Se tasapainottaa hermostoa, hormonitoimintaa ja immuunipuolustusjärjestelmää. Sisäelinten lisäksi se hermottaa kasvoja ja kurkunpäätä, vaikuttaen nielemiseen ja äänentuottamiseen sekä ilmeisiin ja mikroilmeisiin. Mm. tämän takia mielentilasi kuuluu äänensävystäsi ja näkyy mikroilmeistäsi. Se vaikuttaa myös tunnesäätelyyn ja tasapainottaa kipuviestejä kehossa.

Vagushermoon voi vaikuttaa. Vaikka vagushermo kuuluukin tahdosta riippumattomaan hermostoon, sitä pystyy säätelemään monella tavalla erilaisten mielihyvähormoneja aktivoivien tekemisten ja harjoitusten avulla. Ja jokainen voi hyötyä sen rauhoittamisesta. 

Vagushermoa kutkuttelee esimerkiksi

> Helposti tehtävät uloshengitysharjoitukset (katso alta)

> Meditaatio ja jooga

> Nauraminen, laulaminen ja kurlaaminen 

> Hieronta, halaus ja kosketus, lue lisää kosketuksen voimasta

> Kylmäaltistus, avantouinti

Kokeile heti!

Hengitysharjoitus 1:

Kun hengität, kuuntele ensin miten hengität. Onko se pinnallista, nopeaa, syvää, rauhalista? 

> Ala tietoisesti rauhoittamaan hengitystä niin, että uloshengitys olisi tuplasti hitaampi kuin sisäänhengitys

> Keskity siihen, että rintakehä, kyljet ja vatsanalue (pallea) liikkuvat hengityksen mukana

> Keskity uloshengityksen jälkeiseen taukoon ennen seuraavaa sisäänhengitystä. Tällä tavoin vaikutat Vagushermoon ja rauhoitat parhaiten niin kehoa kuin mieltä!

Hengitysharjoitus 2:

> Hengitä keuhkot nopeasti täyteen ilmaa n. 4 sekunnissa

> Pidätä hengitystä hetki, n. 6 sek. 

> ja puhalla ulos hitaasti, n. 8 sek.

> Rentouttaa kehoa ja mieltä! 

Tiesitkö? Vagushermo on suomeksi kiertäjähermo. Sana vagus tulee latinasta ja tarkoittaa vaeltajaa, mikä kuvaakin oivallisesti sen matkaa ympäri kehoa.

Lähteet Terveyskirjasto/ Vagus, Duodecim/Stressi, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/12/tarkein-aivohermosi-on-avain-kehosi-ja-mielesi-terveyteen-voit-herattaa-sen-jo, https://areena.yle.fi/podcastit/1-50548252,https://areena.yle.fi/podcastit/1-50390735, https://www.firstbeat.com/fi/blogi/vagushermo-salainen-aseesi-stressia-vastaan/</p>, https://www.firstbeat.com/fi/blogi/vagushermo-salainen-aseesi-stressia-vastaan/</p>