Kosketuksen voima

Kosketus. Jos vesi on vanhin voitehista, niin kosketus on vähintäänkin yhtä vanha. Kosketus vaikuttaa ihmissuhteisiin hyvässä ja pahassa. Hyvänlaisena se luo turvaa ja lievittää stressiä, lievittää kipua, vahvistaa immuunijärjestelmää, pidentää elinikää ja rauhoittaa hermostoa. 

Kosketus aiheuttaa kokonaisvaltaisen tuntoärsykkeen aivoihin. Miellyttävä hieronta hidastaa EEG-aivoaaltoja kuten sikeä uni, se siis vapauttaa verenkierron kautta koko kehoon välittäjäaineita ja hormoneja, jolloin mm. lihakset rentoutuu, syke laskee ja hengitys tasaantuu (Martin Krunwald). Myös näkö- ja kuuloärsykkeet vaimentuvat ja työssäni tämän huomaa mm. siitä kun asiakkaat eivät huomaa taustamusiikkia vaikka se yhtäkkiä loppuisi. Ja laittoipa eräs asiakas kerran viestiäkin kun älykello oli merkannut päiväunet hieronnan ajankohtaan vaikka ei ollut omasta mielestään nukkunut hieronnan aikana!

CT-solut, eli kosketukseen erikoistuneet hermosäikeet reagoivat hellään kosketukseen. Niitä on tutkittu 90-luvulta, mutta löydetty vasta vuosituhanteen vaihteessa. CT-solut välittävät tietoa hyvästä kosketuksesta ja reagoivat aivojen osassa, joka vastaa myönteisistä tunteista, muiden huomioimisesta ja itsetutkiskelusta. Sively aktivoi ct-soluja optimaalisesti 34-asteen lämpötilassa (joka on sormien keskimääräinen lämpötila) ja näitä soluja on enemmän selässä kuin vaikka käsivarressa. Siksi selän hierominen tuntuu erityisen hyvältä ja luultavasti tämä on yksi syy minkä takia selkää halutaan myös hierottavan useimmiten!

Kosketuksella luodaan yhteys ympäristöön ja muihin ihmisiin. Kosketukseen liittyvä palkintojärjestelmä onkin luultavasti selässä siksi, että se tekee siitä sosiaalisen tapahtuman kun et itse ylety selkääsi. Sillä luodaan yhteys ja se auttaa meitä säilyttämään emotionaalisen tasapainon.

Tiede vahvistaa, että on järkeä hieroa kipualuetta. Kun meihin sattuu, alamme vaistomaisesti hieroa kipualuetta, koska se lievittää tehokkaasti akuuttia kipua. Kosketus neutraloi kehon lähettämiä kielteisiä kipusignaaleja ja tämä pätee myös henkiseen kipuun; halaus, lohdutus ja kosketus tehoaa paremmin kuin pelkät sanat.

Kaikelle kosketukselle oma välittäjäaineiden sekoituksensa. Esimerkiksi miellyttävässä kosketuksessa kehon itse tuottamat mielihyvähormonit ja välittäjäaineet aktivoituvat (mm. endorfiini, oksitosiini ja serotoniini). Ne edistävät terveyttä, kivunsiedon oppimiskykyä ja lievittävät stressiä mm. vagushermon kautta. Vagushermo on yksi tärkeimmistä parasympaattisen hermoston aktivoijista palautumiseen ja stressin lievitykseen. Lue lisää vagushermosta.

Kosketus on meidän biologinen perustarpeemme.

Vuorovaikutus ja kosketus ovat vauvan yhteys maailmaan ja vauvojen lempeän kosketuksen puute näkyy myöhemmällä iällä erilaisina terveysriskeinä. Vauvoilla turvallisen ihmisen kosketus tuo turvallisuuden tunteen ja lisäksi se vakauttaa hengitystä sekä ruumiinlämpöä ja jopa verensokeria. On tehty vertailututkimuksia, kuinka paljon ja vähän kosketusta saaneiden lasten välillä on kognitiivisia eroja. Kosketus on meidän biologinen perustarpeemme. Ilman kosketusta koemme turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Tuntoaisti on meille tärkeä myös myöhemmällä iällä ja kosketusaisti on olennainen osa koko elämää. Lempeän kosketuksen uupuessa haetaan samankaltaista mielihyvää ja palkintoa muista asioista kuten syömisestä, juomisesta, tupakoinnista ja sokerista. Olemme sosiaalisia olentoja ja kosketus vaikuttaa terveydentilaamme, emme koskettaisi toisiamme jos sillä ei olisi merkitystä.

Monet koskettaa älylaitettaan huomattavasti useammin kuin kanssaihmistä. 

Mielenterveysongelmat ovat nousseet korona-aikana ja nyt tutkitaankin kosketuksen osuutta siihen. Myös digitalisaation myötä kosketus vähenee ja se voi haitata hyvinvointiamme, monet kun koskettaa älylaitettaan huomattavasti useammin kuin kanssaihmistä. 

Kun ihminen kokee yksinäisyyttä, keho siirtyy hälytystilaan jolloin kortisolitaso nousee. Kortisoliakin tarvitaan ja hetkellinen stressitila on tarpeellista, mutta pitkäaikaisena ja yhtäjaksoisena se on terveysriski, joka altistaa mm. masennukseen, aivoinfarkteihin sekä sydän-ja verisuonisairauksiin. Tupakointi, saasteet ja diabetes nostavat kuolemanriskiä 30-40% ja yksinäisyys 45%. Miellyttävä kosketus palauttaa hormonitasoja ja on hyvä keino pitkäaikaista stressia vastaan. 

" Yksi parhaiten tunnettuja kosketuksen terveysvaikutuksia on stressin lieveneminen. Stressi on myös aivoterveydelle pahasta, ja kosketuksen ansiosta esimerkiksi elimistön hälytystilasta kertovat kortisolihormonin tasot madaltuvat ja myös verenpaine laskee, kertoo tutkijatohtori Juulia Suvilehto Oxfordin yliopistosta" (Aivoliitto2019)

Pitäiskö meidän vaan laittaa puhelimet pois ja tavata (ja halata)?

Teknologia kehittänyt etäkosketuksen. Siinä elektrodilätkä laitetaan iholle ja kun toinen koskettaa näyttöä, tuntuu se lätkän kautta iholla. Tätä on suunniteltu yksinäisyyteen ja etätapaamisiin. Mutta voiko se korvata aidon kosketuksen, läheisyyden ja läsnäolon? Vai pitäiskö meidän vaan laittaa puhelimet pois ja tavata (ja halata)?

Lähteet https://areena.yle.fi/1-50937237, https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/kosketus-hellii-aivoja/#68f7efea<br>